Mustikka ja puolukka sisältävät happoja

Mustikka ja puolukka ovat happamia marjoja. Mustikan pH on keskimäärin 3,0 ja puolukan 2,7.  Lisäksi niiden sokeripitoisuus on pieni eli ne myös maistuvat happamilta.

Mustikassa ja puolukassa on eniten sitruunahappoa, omenahappoa ja viinihappoa. Viljellyssä pensasmustikassa ei ole viinihappoa, mikä selittää sen makeamman maun verrattuna metsämustikkaan.

Sitruunahappoa (E330) esiintyy nimensä mukaisesti myös sitrushedelmissä ja sitä käytetään säilönnässä, kalkkisaostumien ja tahrojen poistoon. Lisäksi sitä löytyy monista virvoitusjuomista.

sitruunahappo

Kuva 3: sitruunahappo

Viinihappo (E334) esiintyy viinirypäleissä ja siten myös viineissä.

viinihappo

Kuva 4:viinihappo

Omenahappo ( E 296) löytyy marjojen lisäksi omenoista, missä se antaa vihreille omenoille niiden maun. Lisäksi omenahappoa löytyy muun muassa luumuista ja kirsikoista. Teollisuudessa sitä voidaan käyttää hajusteissa, happamuuden säätöaineena tai metallien puhdistukseen.

omenahappo

Kuva 5: omenahappo

 

 

686px-meyer-lemon-ripe

Kuva 6: Sitruunoita.(Kuvanottaja ChaosNil, jaettu Common License-luvan alla. Kuva saatavilla: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Meyer-lemon-ripe.jpg)

Näiden lisäksi puolukassa on noin 2,5 % bentsoehappoa ja hieman fumaarihappoa (E 297), joka on elintarvikkeissa käytetty happamuuden säätöaine ja antioksidantti.

fumaarihappo

fumaarihappo

Bentsoehappo on tehokas säilöntäaine erityisesti hiivoja ja homeita vastaan, minkä vuoksi survotut puolukat säilyvät hyvin. Bentsoehapon suolaa eli natriumbentsoaattia käytetään yleisesti säilöntäaineena ja se merkitään E-koodilla E211. Kaupoissa myytävä ATAMON-säilöntäaine on bentsoehapon ja sen suolan seosta.

bentsoehappo                                          natriumbentsoaatti.jpg

bentsoehappo                      bentsoehapon natriumsuola eli natriumbentsoaatti

Tutki virvoitus-tai energiajuoma. Mitä ylläolevista yhdisteistä ne sisältävät?

Lähteet:

Mikulic-Petkovsek, M., Schmitzer, V., Slatnar, A., Stampar, F., & Veberic, R. (2012). Composition of sugars, organic acids, and total phenolics in 25 wild or cultivated berry species. Journal of Food Science, 77(10), C1064-C1070. doi:10.1111/j.1750-3841.2012.02896.x

Viljakainen, S., Visti, A., & Laakso, S. (2002). Concentrations of organic acids and soluble sugars in juices from nordic berries. Acta Agriculturae Scandinavica, Section B — Soil & Plant Science, 52(2), 101-109. doi:10.1080/090647102321089846